Historiaa

Joogan tulo Iisalmeen

Jooga tuli Iisalmeen syksyllä 1972, jolloin se hyväksyttiin ensi kertaa Iisalmen kansalaisopiston ohjelmaan. Ohjaajaksi kutsuttiin jooganohjaaja Irene Heino Siilinjärveltä. Innostus joogaa kohtaan laajeni nopeasti. Harjoituksia pidettiin kerran viikossa Keskustan koulun voimistelusalissa. Jostain syystä parin vuoden kuluttua joogaryhmä putosi pois kansalaisopiston toiminnasta. Tässä tilanteessa joogan harrastajat perustivat 15.9.1975 Iisalmen Joogakerhon. Perustavaan kokoukseen osallistui 20 henkilöä. Jooganohjaaja Irene Heino toimi puheenjohtajana ja Lyydia Niemi sihteerinä. Joogakerhotoimi rekisteröimättömänä yhdistyksenä aina vuoteen 2002 saakka. Joogakerholla oli vuosikokouksia, ja hallituksen jäsenet valittiin vuosittain.Suomen Joogaliittoon liittymisestä keskusteltiin jo vuonna 1977, mutta se jäi tuolloin toteuttamatta.

Joogaharjoitukset ja niiden ohjaaminen

Vuosien 1972–1975 aikana Lyydia Niemi ja Tuula Jokinen Iisalmesta kouluttautuivat jooganohjaajiksi Suomen Joogaopistossa Saarijärvellä. Tuohon aikaan ohjaajan peruskurssi kesti viikon. Sen jälkeen pääsi tekemään ohjaustyötä vuodeksi ja sitten ilmoittautumaan ohjaajien jatkokurssille.Niin Lyydia Niemi kuin Tuula Jokinenkin toimivat sekä joogaryhmien ohjaajina että Joogakerhon hallituksen jäseninä. Perustamisen jälkeen Joogakerho oli voimissaan. Joogan harrastajia oli noin 100, joten kerho saattoi rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla, joogan harrastajien osallistumismaksuilla (1 mk/kerta) ja avustuksilla. Joogakerho otti vastuun viikoittaisten joogaharjoitusten järjestämisestä vuosina 1976–1977. Kuitenkin Joogakerho joutui taloudellisten vaikeuksien vuoksi keväällä 1977 neuvottelemaan Iisalmen kansalaisopiston kanssa joogan siirtämisestä takaisin kansalaisopistoon. Joogaharjoitusten organisointi kansalaisopistosta käsin merkitsi Joogakerhon toiminnan supistumista.

Vuonna 1991 joogaryhmät muiden liikuntaryhmien mukana siirtyivät Iisalmen kansalaisopistolta Iisalmen kaupungin liikuntatoimiston (nyk. Vapaa-aikapalvelukeskuksen) hallinnoitavaksi. Joogaryhmien ohjaajina ovat toimineet Suomen Joogaliiton kouluttamat joogaopettajat: Lyydia Niemi, Erna Koljonen, Aila Laukkanen ja Ulla Kangas-Väisänen (vuodesta 2008) ja Hillevi Kärkkäinen (vuodesta 2015).

Joogakerhon toimintamuotoja

Joogakerho järjesti lähes joka vuosi joogan viikonloppukursseja, joiden ohjelma sisälsi luento-opetusta sekä harjoituksia. Joogaviikonloppuihin kutsuttiin opettajia joko Suomen Joogaliitosta tai eri paikkakuntien joogayhdistyksistä. Asiantuntijoina oli esimerkiksi Suomen Joogaliiton puheenjohtaja Elvi Saari vuonna 1978 ja Joogaliiton hallituksen jäsen, jooganohjaaja Liisa Moilanen Kuopion Joogayhdistyksestä vuonna 1980. Joogaviikonloput olivat suosittuja. Niihin osallistui 20–25 henkilöä (jopa 40 henkilöä) pääosin Iisalmesta, mutta myös Kiuruvedeltä, Lapinlahdelta ja Vieremältä. Jooganohjaajia tarvittiin lisää, ja vuonna 1978 opettaja Erna Koljonen kouluttautui ohjaajaksi. Seuraavina vuosina joogaryhmät jaettiin alkeis- ja jatkoryhmiin, ja ryhmiä voitiin aloittaa myös ympäristökunnissa. Jooganohjaajat pitivät aktiivisesti yhteyttä Suomen Joogaliiton asiantuntijoihin, ja osallistuivat vuosittain Joogaopiston koulutuksiin.

Joogan viikonloppukursseilla toteutettiin joogan kokonaisvaltaisuuden periaatetta: teoria tieto ja käytännön harjoitus kulkivat käsi kädessä, jotta joogan hyvää tekeviin vaikutuksiin aukeaisi mahdollisuudet. Viikonloppukursseilla keskityttiin johonkin tärkeään teemaan, kuten Terveet elämäntavat, Kasvisruoka ja paasto (1977), Kokonaisvaltainen jooga (1980), Jooga ja itsetuntemus (1981), Ihmissuhteet (1985), Stressi ja sen vastustaminen (1986), Joogan sopivuus suomalaiseen yhteiskuntaan (1987), Joogan soveltaminen jokapäiväisessä elämässä (1988), Elämä – mieletön vai mielekäs (1989) ja Pelot (1990). Nämä teemat ja useat muut ovat olleet esillä joogaviikonlopuissa ja -päivissä 1990–2000-luvuillakin. Vierailevat jooganopettajat ovat tuoneet aina iisalmelaisille joogan harjoittajille ”uusia eväitä tuleviin harjoituksiin”.

Joogakerhon toimintaan ovat kuuluneet keskusteluryhmät (aik. ”teeillat”), joissa joogan harrastajat ovat keskustelleet kokemuksistaan joogasta ja voineet syventää tietämystään joogafilosofiasta. Ryhmiä on kokoontunut vaihtelevasti eri vuosina. Vuoteen 2008 saakka keskusteluryhmää (6–8 henkilöä) ohjasi jooganohjaaja Erna Koljonen. Keskustelua käytiin joogafilosofiasta.

Joogan harrastajien retket Suomen Joogaopistolle ovat olleet Joogakerhon pysyvä toimintamuoto. Retkiä on tehty 1970–1990-luvuilla noin joka 2. tai 3. vuosi harrastajien kiinnostuksen mukaan. Joogaopistolla on osallistuttu viikonloppukursseille, ja tavoitteena on ollut syventää tietotaitoa joogasta. Viime vuosina retket Joogaopiston kursseille ovat kiinnostaneet yhä useampia, ja retkiä on järjestetty joka vuosi.

Päivän kestävät retket joogan arvoja tukeviin kohteisiin ovat toistuneet viime vuosina. Kohteina ovat olleet mm. joogastudio Kalajoella, Valamon luostari Heinävedellä ja Topin maatilamyymälä ja Pappilan pellavapuoti Muuruvedellä. Alla olevassa kuvassa Muuruveden retkeläiset 1.9.2012 vanhan pappilan portailla.

Toiminta yhdistyksenä

Joogakerhon historiassa 2000-luvun alkupuoli oli toiminnan hiljenemisen aikaa. Iisalmen kaupungin Vapaa-aikapalvelukeskuksen järjestämissä jooga-harjoituksissa oli runsaasti osallistujia, mutta yhdistystoiminta kiinnosti vain harvoja. Kerhon jäseniä oli useina vuosina vain 10, eikä vuosikokouksiin tullut väkeä. Vuonna 2007 alettiin keskustella Joogakerhon lopettamisesta. Käänteentekeväksi muodostui joogapäivä 26.1.2008, johon osallistui 32 henkilöä. Osallistujat toivoivat Joogakerhon toiminnan jatkuvan, ja uusi puheenjohtajakin oli valmiina. Siitä alkoi uusi vaihe Joogakerhon historiassa. Toiminta on vähitellen vilkastunut, ja jäsenmäärä on noussut. Vuonna 2008 Iisalmen Joogakerho ry liittyi Suomen Joogaliitto ry:n jäsenyhdistykseksi. Kerhon äänivaltainen edustaja on osallistunut Suomen Joogaliiton vuosikokouksiin, ja näin on oltu vaikuttamassa laaja-alaisemmin suomalaisen joogan kehittymiseen.

Joogakerhon rekisteröinnistä käytiin vuosien saatossa keskustelua, mutta jostain syystä sen toteuttaminen jäi. Sen aika tuli 27.8.2002, jolloin joogakerhon hallitus päätti kokouksessaan esittää yleiskokoukselle sääntöjen hyväksymistä ja joogakerhon rekisteröintiä yhdistysrekisteriin. Esitys tuli hyväksytyksi, ja perustamiskirja allekirjoitetuksi.Iisalmen Joogakerho ry on merkitty yhdistysrekisteriin 17.12.2002.

Rekisteröidyn yhdistyksen 10-vuotiskokous pidettiin 22.11.2012 Säästöpankki Optian kokoustiloissa. Kokoukseen osallistui 17 jäsentä. Joogakerhon kunniajäseniksi kutsuttiin jooganohjaaja Erna Koljonen ja jooganohjaaja Aila Laukkanen.

Vuoden 2017 alusta yhdistyksen nimi muuttui Ylä-Savon Jooga ry:ksi vastaamaan paremmin toiminta-aluettaan.

Rekisteröidyn Joogakerhon puheenjohtajina ovat toimineet:

Aila Laukkanen, vuosina 2002–2007,

Terhi Taipale, vuosina 2008-2009,

Aila Ruotsalainen, vuosina 2010–2014,

Sirpa Kärnä, vuosina 2015-2020,

Tuula Hartikainen 2021-

Sihteerinä ovat toimineet:

Laila Luukkonen, vuosina 2002–2004,

Raija Tyyskä, vuosina 2005–2010,

Sirpa Kärnä, vuodesta 2011–2014,

Tuula Kettunen, vuodesta 2015-2021,

Hilkka Kaikkonen 2022-

Kolme merkittävää vaikuttajaa Iisalmen Joogakerhossa

Lyydia Niemi, jooganohjaaja, Joogakerhon perustajajäsen sekä sihteeri ja rahastonhoitaja. Toimintavuodet 1975–1994 (mukana 2001 Joogaviikonlopussa).

Erna Koljonen, jooganohjaaja 1978–2004, Joogakerhon sihteeri. Toimintavuodet ovat jatkuneet edelleen kesäjoogan ohjaajana ja luennon pitäjänä joogapäivissä.

Aila Laukkanen, jooganohjaaja 1991–2008, Joogakerhon puheenjohtaja (1994–) 2002–2008. Toiminta on jatkunut edelleen kesäjoogan ohjaajana.

Iisalmen Joogakerholla on ollut onni saada heti alkuvuosista lukien riveihinsä henkilöitä, joiden merkitys joogan harrastamiselle Iisalmen seudulla on ollut huomionarvoinen. He ovat jooganohjaajina vetäneet mukaan ja kasvattaneet uusia ihmisiä joogan piiriin. He ovat omalla innostuksellaan ja työpanoksellaan pitäneet yllä Joogakerhossa aktiivista toimintaa. He ovat kantaneet vastuuta Iisalmen Joogakerhon toiminnan jatkuvuudesta ja kehittämisestä. Heidän vilpitön työnsä on suuriarvoinen nykyjoogaajille Iisalmen seudulla.